Basic HTML Version
D
EBRECENI
E
GYETEM
F
INNUGOR
N
YELVTUDOMÁNYI
T
ANSZÉK
F
OLIA
U
RALICA
D
EBRECENIENSIA
20.
D
EBRECEN
, 2013
177
Rudimenta
, suomen kielen oppikirja 1600-luvulta
1
Petri L
AUERMA
Varhaisimmat suomen kieliopit
Suomen kielioppia tiedetään ainakin suunnitellun jo 1500-luvun lopulla.
Kieliopin laatiminen annettiin 1570-luvulla tehtäväksi Böömissä Olmützin
jesuiittakollegiossa opiskelleelle Olaus Marci Sundergelteukselle (1551–n.
1601), jolta tehtävä siirtyi 1580-luvun alussa raumalaiselle Johannes Jussoi-
lalle (n. 1555–n. 1604). Tehtävä kytkeytyi vastauskonpuhdistuksen tavoittei-
siin, mutta kieliopin valmistumisesta tai myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa.
(Mark 1949: 55–58; Vihonen 1978: 28; Nuorteva 1997: 191–204, 214–217,
443.)
Varhaisimmat säilyneet tiedot suomen kielen rakenteesta ovat peräisin
1600-luvulta. Ruotsalaisen kartografin Andreas Bureuksen (1571–1646)
Or
-
bis Arctoi
-kartaston (1626) selityksiin sisältyy joitain tietoja suomen raken-
teesta. Näitä on sittemmin siteerattu mm. ruotsalaisen Ericus Schroderuksen
nelikielisessä
Lexicon Latino-Scondicum
-tulkkisanakirjassa (1637: b3b–
b4a). Ilmeisesti Naantalin kappalaisena toimineen Henricus Crugeruksen tie-
detään 1640-luvulla laatineen laajan, mutta sittemmin kadonneen kieliopin.
Tämän joitain tietoja on kuitenkin siteerattu vanhoissa tanskalaisissa lähteis-
sä. (Mark 1949; Vihonen 1978: 28–29.)
1
Artikkeli pohjautuu toimittamaani
Rudimenta
-kieliopista vuonna 2012 julkaistuun edi-
tioon (ks.
Rudimenta
) ja lähdeluettelossa erikseen mainittuihin tähän sisältyviin artik-
keleihin, joiden kirjoittajia ovat Tuomas Heikkilä, Pirkko Kuutti, Petri Lauerma, Anne-
li Mäkelä-Alitalo, Ilkka Paatero & Sirkka Havu, Riitta Palkki sekä Suvi Randén, joka
editoi ja suomensi teoksen latinankielisen tekstin), joiltain yksityiskohdiltaan hiukan
tarkennettuna suunnilleen siinä laajuudessa, missä työtä esittelin Budapestissa 7.5.2013
pidetyssä ELTE:n suomen kielen professuurin 30-vuotisjuhlaseminaarissa. Kiitän kaik-
kia tutkimus- ja julkaisuhankkeessa mukana olleita, niin kirjoittajia kuin tätä muuten
edistäneitä.