Basic HTML Version
P
ETRI
L
AUERMA
178
Ensimmäinen painettuna säilynyt suomen kielioppi oli Ruotsista Turun
akatemian professoriksi siirtyneen Eskil Petraeuksen (1593–1657)
Linguae
Finnicae Brevis Institutio
(1649; teoksesta ja sen taustasta Perälä 1940 ja Vi-
honen 1978: erit. 29–30, 185–194). Tämän ja kirkkoherra Henricus Stahlin
(n. 1600–1657) aiemmin ilmestyneen viron kieliopin
Anführung zu der Estni
-
schen Sprach
(1637) pohjalta suomea ja viroa on vertailtu Turun akatemian
oikeustieteen professorin Michael Wexioniuksen (1608–1670) teoksessa
Epi
-
tome Descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae, et subjectarum provincia
-
rum
(1650; teoksesta ja sen suhteesta Stahliin Koski 1995).
1600-luvun jälkipuoliskolla laaditut kieliopit tai näiden luonnokset eivät
tuoneet kovin paljon uutta tietoa. Saksalaisen lääkärin ja polyglotin Martin
Fogelin (1634–1675) vuonna 1669 laatima käsikirjoitus
De Finnicae lingua
indole observationes
toistaa suureksi osaksi varhempien tutkijoiden tuloksia
(Setälä 1892: erit. 184–185, 189–191, 195–200). Viipurin lukion rehtorina
toimineen Matthias Martiniuksen (1655–1728) kielioppi
Hodegus Finnicus
(1689) pohjautuu puolestaan pitkälti Petraeuksen työhön, joskin sitä täyden-
täen (Tarkiainen 1927: 7–11; Vihonen 1978: erit. 31, 185–194). Uusia uria
aukoi vasta Ilmajoen kappalainen Bartholdus Vhael (1667–1723) postuumik-
si jääneessä kieliopissaan
Grammatica Fennica
(1733).
Rudimenta
– latinankielinen käsikirjoitus suomen kieliopista
Aiemmin tuntematon anonyymi 24-sivuinen suomen kieliopin käsikirjoi-
tus
Rudimenta linguae finnicae breviter delineata
löytyi 2008 Sothebyllä
myynnissä olleesta Macclesfieldin jaarlien kirjastoon sisältyneestä niteestä
Petraeuksen kieliopin (1649) ja Laurentius Petrin teoksen
Synopsis Chrono
-
logiae Finnonicae rythmica eli ajan tieto
(1671) väliin sidottuna. Teoksen
1700-luvulta peräisin oleva sidos ja muu samaan aikaan myynnissä ollut kir-
jallisuus (josta ks. huutokauppaluetteloa
The Library of the Earls of Maccles
-
field removed from Shirburn Castle
, XII) saivat Sothebyn asiantuntijat ar-
vioimaan käsikirjoituksenkin olevan peräisin n. vuodelta 1700. (Palkki –
Lauerma – Kuutti 2009: 2; Paatero – Havu 2012: 9–11, vrt. myös alav. 80 s.
93.)
Käsikirjoituksessa käytetty paperi on kuitenkin todennettavissa vesilei-
massa olevan vaakunan perusteella Rantzaun paperimyllyssä Schleswig-
Holsteinissa Saksassa valmistetuksi. Vesileimassa olevaan vaakunaan liitty-
vät kirjaimet CGZRHABR osoittavat paperin tulleen valmistetuksi Rantzaun
kreivi Christianin kaudella vuosien 1650 ja 1663 välillä. (Heikkilä 2012: 12–
13; vaakunan kuvana ks. Lindberg 1998: A35, LIN 158.) Työn pysty ja har-
voja lyhennyksiä sisältävä käsialakin viittaa 1650-luvulle, myös kirjainten