Basic HTML Version
E
MPHATIC
P
HRASES IN
F
INNISH
L
ITERARY
T
EXTS
247
The Hungarian translation does not contain the same construction as the ori-
ginal phrase, but the parentheticality of the emphatic phrase has been retained.
The translation of the novel has two instances where the subject in
koira
vieköön
has been changed from a dog into a bird – a black kite
(kánya).
The
only difference between the two exceptions is that one lacks a verb particle.
Thus, I have chosen to present only one of the translations here.
(16a) Mikko. Sekalaista, sekalaista sekä hyvää että pahaa, mutta ainapa,
koira vieköön
, hyvä kuitenkin täällä päällimmäisenä keikkuu, ja
tämän elämän retkutus käy laatuun, käypä se. (Kivi 2012: 347.)
(16b)
Mikko.
Hát vegyesen, vegyesen, van jó is,
meg
PART sekalaisesti sekalaisesti on hyvä myös ja
rossz is.
De
vi-gye
el
a kánya,
huono myös mutta viedä-IMP+3SG+INDC VERBPART haarahaukka
végül mégis
mindig a jó kerül
felül
lopulta kuitenkin aina
hyvä
pääsee
päälle
s az élet mégis megéri
a pénzét
(Kivi 1955: 283).
ja elämä kuitenkin on arvoinen raha+POSS+ACC
’No, sekalaisesti, sekalaisesti, on sekä hyvää että myös pahaa. Mutta
vieköön haarahaukka, lopulta kuitenkin hyvä pääsee päälle ja elämä
on kuitenkin rahan arvoista. / Well, it’s a mix, it’s a mix, there is
both good and evil. But may a black kite take (us), in the end good
will win and life is worth the money (living), after all.’
In the source text of example 16, the emphatic phrase
koira vieköön
is a
clearer parenthetical addition because it interrupts its structural framework
’mutta ainapa hyvä kuitenkin täällä päällimmäisenä keikkuu’
. Moreover, the
translation, v
igye el a kánya
, has retained the jussive construction as well as
its parentheticality, even though the structural framework of the target text
has fewer words than the source text. The punctuation of speech in the
translation has been marked with different punctuation marks, but remains
similar in relation to the emphatic phrase.
4. Conclusions
This article has presented an analysis of the emphatic and swearing phra-
ses in three Finnish novels and their Hungarian translations. The emphatic
phrases using the jussive construction rarely appear in written texts which
meant material to compare was scarce. In addition, the amount of Finnish