Basic HTML Version
M
IKÄ EROTTAA MUOTOJA
VIERESSÄ
JA
VIERELLÄ
?
83
on matkaa tehdessään eri päämäärä: autolla maaliviiva, kopterilla auton seu-
raaminen ja kuvaaminen mahdollisimman läheltä. Nämä seikat ovat saatta-
neet motivoida
vieressä
-muodon valintaa liikkeen läsnäolosta huolimatta.
Esimerkissä 23 kyse on kahden juoksijan rinnakkaisesta etenemisestä,
mutta siinäkään päähuomio ei ole rinnakkaisessa liikkeessä sinänsä, vaan
juoksun aikana tapahtuneessa tilanteessa, jossa järjestysmies ohjasi (mahdol-
lisesti reitistä erehtyneen) juoksijan uudestaan juoksureitille. Konteksti ei
näin ollen fokusoi koko juoksemistapahtumaan ja siihen liittyvään liikkee-
seen vaan juoksun aikana sattuneeseen välikohtaukseen. Samoin esimerkissä
24 on kyse välikohtauksesta kahden rinnakkain juoksevan kilpailijan välillä,
kun toinen heittää toista juomapullolla. Vaikka juoksijoiden liike etenee fron-
taalisen akselin suuntaisesti, juomapullon liike on lateraalista ja nostaa siten
motivaatiota
vieressä
-muodon käytölle.
Tarkastellaan lopuksi liiketilanteen konstruoinnin osalta melko erikoista
esimerkkiä 25:
25) Emokarhun
vieressä
jolkottelevaksi pentukarhuksi on osoittautunut sen
sijaan rottweilerin sukuinen Remu. (145691404).
Artikkelissa on kyse metsän reunasta löydetyistä tassun jäljistä, joiden on
aluksi oletettu kuuluneen emokarhulle ja sen mukana kulkeneelle pennulle.
Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että pentukarhun jättämiksi oletetut
jäljet kuuluvatkin koiralle, joka ilmeisesti on seurannut emokarhun jättämiä
jälkiä. Liiketilanteen kuvaus perustuu siis jälkien avulla tehtävään päättelyyn,
ja lauseessa muodostuu sulauma (englanniksi blend; ks. esim. Fauconnier –
Turner 2002), jossa emonsa kanssa väylällä samanaikaisesti liikkuvaksi ole-
tettu karhunpentu paljastuukin samaa väylää myöhempänä ajankohtana kul-
keneeksi koiraksi. Nämä kaksi tarkoitetta identifioidaan toisiinsa predikatii-
viadverbiaalin
pentukarhuksi
sekä verbin
osoittautua
avulla: koira esitetään
pentukarhun roolin kautta. Koko tulkinta on kuitenkin metonyymista päätte-
lyä, sillä havaitsijan nähtävissä ovat vain hangella jatkuvasti näkyvillä olevat
jälkiparit. Voi ajatella, että jälkien staattisuus ja aidon liikkeen puute osaltaan
motivoivat tässä staattisen
vieressä
-muodon käyttöä.
Lopuksi
Artikkelissamme olemme lyhyesti tarkastelleet
vieressä
- ja
vierellä
-muo-
tojen käyttöeroja yhtäältä kielitajun ja toisaalta sanomalehtiaineiston avulla.
Keskeisenä tuloksena on, että
vieressä
-muoto on aineistossa ensinnäkin noin