Basic HTML Version
T
UOMAS
H
UUMO
– P
IIA
P
EIPONEN
78
että dynaamista tilannetta kuvattaessa:
Poika seisoi ~ marssi rivissä vasem
-
malla
. Mielenkiintoista on, että lateraalinen sijainti ylipäätäänkin eroaa fron-
taalisesta ja vertikaalisesta siinä, että tällaisia suunnan suhteen neutraaleja
grammeja esiintyy nimenomaan sitä ilmaisemassa (Tenbrink 2007): viere-
vartalon lisäksi myös ruumiinosannimistä kieliopillistuneet
rinnalla
,
kyljessä
ja
kupeessa
ilmaisevat lateraalista sijaintia spesifioimatta puolta (oikea vai
vasen). Frontaalisella ja vertikaalisella akselilla ei ole samantapaisia puolten
suhteen neutraaleja ilmauksia, jotka siis ilmaisisivat sijaintia frontaaliakselil-
la spesifioimatta, onko kyse etu- vai takapuolesta, tai vertikaaliakselilla spe-
sifioimatta, onko kyse ylä- vai alapuolesta. Eronteko johtunee lateraalisten
puolten symmetrisyydestä ja tasa-arvoisuudesta. Lateraalista puolta ilmai-
sevat muodot
oikealla
ja
vasemmalla
taas eivät yleensä toimi adpositioina
vaan itsenäisinä adverbeina tai paikallissijamuodon kera esiintyvinä ns. kva-
siadpositioina (tyyppi
minusta oikealle;
kvasiadpositio-termistä ks. Ojutkan-
gas ja Huumo 2010), jollaiset saavat paikallissijamuotoisen seuralaisen.
Vierellä
ja
vieressä
sanomalehtiaineistossa
Seuraavaksi tarkastelemme sitä, millaisiin kiintopisteisiin
vierellä
ja
vie-
ressä
tekstiaineistoissa liittyvät. Ensisijainen mielenkiinnon kohteemme on
se, vaikuttaako kiintopisteen liike grammin sijamuodon valintaan. Tarkoituk-
senamme on myös huomioida kiintopisteen muita ominaisuuksia, jotka saat-
tavat vaikuttaa sijamuodon valintaan, mm. kiintopisteen elollisuutta ja kokoa.
Aineistonamme on CSC Kielipankin sanomalehtiarkiston korpus, josta valit-
simme tarkastelun kohteeksi aamu1999-korpuksen. Tämä osakorpus sisältää
Aamulehden vuosikerran 1999 numerot. Ennen varsinaisen tutkimusaineis-
ton analysointia kävimme läpi koko Kielipankin sanomalehtiarkiston hakusa-
noilla
vierellä
ja
vieressä
nähdäksemme, mikä on muotojen esiintymisfrek-
venssien suhde.
Vieressä
-esiintymiä on koko aineistossa 5217 kappaletta,
vierellä
puolestaan esiintyy vain 940 kertaa. Inessiivimuoto on näin ollen
ainakin sanomalehtikielessä selvästi yleisempi kuin adessiivimuoto. Asiaan
saattaa osin vaikuttaa inessiivimuodon runsas käyttö kuvateksteissä: sanoma-
lehtikuvat esittävät staattisia otoksia tilanteista, joissa yleensä ihmisten keski-
näistä sijaintia kuvattaessa käytetään pääasiassa muotoa
vieressä
.
Varsinaisena aineistonamme toimivassa vuoden 1999 Aamulehden otok-
sessa
vierellä
-osumien määrä on 113 ja
vieressä
-osumien määrä 712.
Vieres
-
sä
on siis tässäkin aineistossa selvästi
vierellä
-muotoa yleisempi. Kävimme
kvalitatiivisesti läpi kaikki löytämämme osumat. Kvalitatiivisen analyysin
perusteella muodostimme merkitysryhmiä, joiden ympärille erityisesti
vie
-