Basic HTML Version
I
SMERTETÉSEK
– R
EZENSIONEN
– R
EVIEWS
– K
ATSAUKSIA
– Р
ЕЦЕНЗИИ
334
KOHDE-rakenteelle kirjoittaja erittelee kahdeksan eri merkitystyyppiä:
saaja, hyödyntäjä, kohderyhmä, implikoitu toimija, vaikutuksenalainen, on
-
nistuja
ja
hankkija
. Näistä erityisen keskeiseksi kirjoittaja nostaa
saaja
-tyy-
pin, jonka ilmaisema toiminta vastaa pitkälti LÄHDE-konstruktioissa esitel-
tyä
luopuja
-tyyppiä. Yleensä ottaen KOHDE-rakenteen osallistujat ovat roo-
liltaan vähemmän agentiivisia ja vähemmän aktiivisia. KOHDE-rakenteiden
luokittelussa ja analyysissa nousee keskeiseksi myös kysymys lähdeosallistu-
jan läsnäolosta: kirjoittajan mukaan
hyödyntäjä
-,
onnistuja-
ja
kohtaaja-
mer-
kitystyypit eivät voi saada osakseen kolmantena argumenttina ilmaistavaa
lähdeosallistujaa, kun taas viidelle muulle tyypille lähdeosallistujan läsnäolo
on aika luontaista (esim.
saaja
-tyyppi:
Ericssonille tilaus Soneralta
).
Kirjoittaja vertailee kohteena olevaa kahta rakennetta ja niiden funktioita
myös keskenään. Hän myös pohtii, mitkä kohderakenteiden alaluokat ovat
funktioiltaan finiittisten rakenteiden kaltaisia ja mitkä eivät esiinny finiittisi-
nä lainkaan. Tutkimuksensa tulosten perusteella kirjoittaja päätyy toteamaan,
että kielen kuvauksen finiittiverbikeskeisyyttä olisi syytä harkita uudestaan.
Samoin hän katsoo tuottaneensa uutta tietoa ablaatiivi- ja allatiivisijojen
funktiosta: sijoilla on itsenäistä merkityspotentiaalia. Kuten kirjoittaja jo joh-
dannossaan toteaa, etenkin ablatiivia on aiemmin pidetty hyvin selkeästi tul-
kittavana suunnanilmaisijana, joka ei edes tarvitse osakseen moniulotteisem-
paa tarkastelua. Kirjoittajan tekemien päätelmien myötä sijapredikaatin funk-
tio ja merkityksellisyys korostuu.
Lopuksi.
Kirjoittajan esittämä lopputulos herättää ajatuksia. Tutkimuksel-
la on rohkeasti kyseenalaistettu olettamus, jota on usein pidetty jopa itsestään
selvänä kielen piirteenä. Toisaalta tutkimuksessa esitetystä analyysista huoli-
matta aineisto edustaa kontekstisidonnaista otosta. Kirjoittaja viittaa mm.
Ylipartasen (2001) tutkimukseen,
5
jossa todetaan, että uutisotsikoiden ”puut-
tuvat” verbit löytyvät otsikkoa seuraavasta tekstistä. Näin olen myös itse
oman intuitioni perusteella mieltänyt. Siitä huolimatta kirjoittaja ei ole katso-
nut tarpeelliseksi tarkastella artikkelitekstejä, joihin hänen tutkimansa otsikot
liittyvät. Tällä tavoin hän on valitettavasti vain rajannut yhden tulkintamah-
dollisuuden ulos esittämättä asiaankuuluvia perusteluja tai todisteita.
Kirjoittaja mainitsee konstruktioiden ominaisuuksista korostuvan neljä
piirrettä: verbin sisältävästä lauseesta poikkeava merkitys, polyseemisyys,
skemaattisuus ja monitulkintaisuus. Nämä ovat piirteitä, jotka lukija voi ha-
5
Ylipartanen, Tuomo 2001:
Pohjolan Sanomien etusivuotsikoitten lausemaisuus vuosina
1915–2000.
Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kieli-
tieteen laitos.