Page 332 - FUD20

Basic HTML Version

I
SMERTETÉSEK
– R
EZENSIONEN
– R
EVIEWS
– K
ATSAUKSIA
– Р
ЕЦЕНЗИИ
332
Itsenäisen lauseen kriteerinä on perinteisesti pidetty predikaattiverbin läs-
näoloa. Syntaktiset tutkimukset perustuvat lähes poikkeuksetta tähän oletta-
mukseen: predikaatittomia lauseita käsitellään elliptisinä tai muutoin vajavai-
sina. Kirjoittaja pyrkii tutkimuksellaan osoittamaan, että verbittömät raken-
teet eivät ole elliptisiä eivätkä lainkaan niin marginaalisia kuin monet kieli-
tieteen tutkimukset antavat ymmärtää. Aineistollaan hän haluaa todistaa, että
verbittömät rakenteet ovat itsenäisiä konstruktioita, ja että niissä sijamuodoil-
la on predikaatinomainen rooli. Hän korostaa pyrkivänsä vaikuttamaan lause-
määritelmään ja käsitteeseen yleiselläkin tasolla: tähän saakka predikaattiver-
bin läsnäoloa on pidetty lauseen määritelmän ytimenä, minkä kirjoittaja ha-
luaa työllään kyseenalaistaa.
Semanttisiin kehyksiin perustuva jaottelu.
Tutkimuksen teoreettisena
kehyksenä toimii kognitiivinen konstruktiokielioppi, erityisesti Goldbergin
käyttämä argumenttirakennekonstruktion käsite, sekä kehyssemantiikka.
Konstruktiokielioppia soveltaen kirjoittaja katsoo, että rakenteilla ei ole eril-
listä sisäistä ja ulkoista muotoa, vaan rakenteen merkitys vastaa sitä, miltä se
ulospäin näyttää. Näin ollen hänen aineistoesimerkeistään ei tarvitse etsiä pii-
leviä verbejä. Kehyssemantiikan mukaan taas kielellistä tietoa ei voi eikä
kuulu erottaa kielenulkoisesta tiedosta. Sen sijaan ilmauksille voidaan määri-
tellä semanttinen kehys käsitejärjestelmää käyttäen. Tätä kirjoittaja soveltaa
aineistonsa luokittelussa loogisesti. Lisäksi kirjoittaja viittaa joihinkin aiem-
piin tutkimuksiin, missä predikaatittomia lauseita ei niin ikään ole tulkittu el-
liptisiksi. Hän myös nostaa esiin ns. sijapredikaatin käsitteen, jolla viitataan
paikallissijassa taivutetun nominin predikaattimaiseen funktioon. Tässä va-
lossa hän toteaa aineistoonsa sisältyvien verbittömien rakenteiden olevan
luontaisesti verbittömiä.
Aineistona lehtiotsikoita.
Tutkimusaineisto koostuu lehtiotsikoista, jotka
on kerätty Kielipankin
4
kokoelmista. Kirjoittaja korostaa, ettei tee tekstintut-
kimusta eikä myöskään tarkastele otsikkokieltä itsessään. Tällä tavoin hän
siis irrottaa aineiston kontekstistaan, mikä herättää tiettyjä kysymyksiä. Vaik-
ka verbittömät lauseet otsikoissa toimivatkin itsenäisinä ja ymmärrettäviä ko-
konaisuuksia, ne eivät kyseisen käyttökontekstin ulkopuolella ole konventio-
naalisia. Lisäksi otsikko linkittyy aina laajempaan tekstiin, jolloin sen merki-
tys on usein vain johdattaa lukija kiinnostumaan artikkelitekstin sisällöstä:
osa merkityksestä voikin jäädä pelkän otsikon varassa auki: tässä valossa el-
lipsi-tulkintaa on vaikea kokonaan kiertää. Kirjoittaja kuitenkin myöntää, että
4
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä suomen kielen e-korpus.